Kaverin kirittämänä mäkinen 16.9km aikaan 1.42

Kuvakaappaus Stravan
iPhone -sovelluksesta.

Tänään tein elämäni toiseksi raskaimman juoksun. Strava antoi arvioksi 272, "Eeppinen Kärsimys" (Epic Suffer Score), mikä kertoo rasituksen tasosta suhteessa omaan kuntoon. Normilenkit jää mulla satasen alle, ja esimerkiksi  21.1km lenkkini muutama viikko sitten tuotti kärsimystä vain 144 pisteen verran. Tämän päivän rääkki selittyy sillä, että reitti oli aika mäkinen.

Mäkiä on matkan varrella.

Kärsimysnumerot sun muut ovat luonnollisesti vain suuntaa-antavia lukemia, mutta ne auttavat kuuntelemaan itseä ja omaa jaksamista tarkemmin. Nyt voin esimerkiksi syödä reilun kulhollisen jäätelöä hyvällä omatunnolla, koska tiedän kuluttaneeni yhden lenkin aikana n. 1700 kilokaloria. Samoin osaan kertoa itselleni, että huomenna on syytä ottaa rennosti.

Itseäni kummasti motivoi nämä vempeleet ja vimpaimet. Mutta näemmä juokseminen paljon hyväkuntoisemman kaverin kanssa (Robbie) sai juoksemaan paljon tehokkaammin kuin mitkään vempeleet. Kaverin kiritys sai minut juoksemaan kovempaa ja ilman taukoja, mutta jos kaveria ei ole saatavilla, miten voisin motivoida itseäni lähtemään ulko-ovesta pihalle?

Hankin vuonna 2007 (10! vuotta sitten) Garmin Forerunner 305 juoksukellon ajatellen, että se maksaa itsensä takaisin jos minä pysyn terveempänä ja kunnossa.

Garmin Forerunner 305 – Hankin tämän jostain verkkokaupasta n. 200 € hintaan.

Tämä on jo aika vanha malli, mutta siinä on kaikki oleelliset toiminnot mitä kaipaan, ja toki kokokin on sen mukainen. GPS-yhteyden tuo löytää kirkkaalla säällä suhteellisen nopeasti, varsinkin jos käynnistän sen ennen kuin laitan lenkkarit jalkaan tai vaikka jos/kun venyttelen. Pilvinen sää ja samanaikainen liikkumen on no-no. Tuo yhdistää sykevyöhön, ja aina en ole sitä muistanut ottaa mukaan lenkille. Tietokoneella saan synkattua liikunnat koneelle ja nettiin. Pääasiassa käytän Stravaa, jonka kännykkäsovelluksella voin myös "äänittää" suorituksia mikäli kello ei ole saatavilla.

Olen ollut todella positiivisesti yllättynyt Garminin kestävyyteen. Akkukesto ei ole heikentynyt kokemukseni mukaan 10 vuodessa, sykevyöstä olen vaihtanut nappipatterin kahteen kertaan. Fore 305 kestää sadetta mukisematta, eikä säikähdä kolhuista. Näytössä ei ole yhtäkään naarmua vaikka en ole tuota yrittänyt säästellä! Kahden painikkeen välissä on ruskea jälki joka tuli pari vuotta sitten yhdestä kaiteesta Falklandissa, ja joissakin kumiosissa alkaa näkyä hankausta. Garminin Fore 305 on maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin, ja vaikka välillä käynkin kuolaamassa uudempia malleja, ennustan tällä muutaman vuoden jatko-aikaa.

 Tämänpäiväisen lenkin jälkeen mies oli aika väsynyt.

Uudet kellot on merkittävästi kalliimpia, ja koska en kisaa tosissani, en näe mitään syytä päivittämiselle ellei joku sponsori satu tätä lukemaan. Joidenkin kellojen mahdollisuus mitata sykettä suoraan ranteesta ilman sykevyötä kiehtoo, mutta toisaalta olen ymmärtänyt että sykevyö olisi ehkä tarkempi? Tiedä häntä Bluetooth -ominaisuudet yms. on itselle toissijaisia, kännykkä kulkee lenkillä lähinnä valokuvausta varten ja satunnaisesti kuuntelen musiikkia. Toisaalta uusissa kelloissa on panostettu enemmän lifestyleen ja näyttävyyteen, jolloin kelloa tulisi ehkä pidettyä ranteessa säännöllisemmin. Fore 305 on melkoinen möhkäle ja estetiikka on suhteellisen vanhentunut, mutta ei se minua liiemmin haittaa, varsinkin kun tuolla räkä poskella metsässä juoksentelee.